tiistai 8. syyskuuta 2009

Iittala: HOT & NOT by Anna

Iittala on suunnitellut monia rakkaimmista sisustusesineistäni ja päivittäin syön ja juon Iittalan suunnittelemista astioista. Iittalassa yhdistyy suomalainen design, laatu, kauneus, selkeys ja toimivuus. Muotokieli on tarkkaanharkittua ja värit sointuvat keskenään kauniisti. Jos minun pitäisi viedä ulkomaille tuliaisia Suomesta, ne olisivat hyvin suurella varmuudella Iittalaa.

No, ei niin hyvää ettei jotakin huonoakin. Iittalalta löytyy myös muutama sisustuksellinen inhokki. Tässä listattuna minun mielestäni Iittalan nappiosumat ja kamaluudet. Tiedän jo etukäteen, että monet ovat hyvin eri mieltä, koska inhokkilistallani on muutama yleinen suosikki. No mutta, mielipiteitähän nämä vain ovat, ja yritän perustella omani mahdollisimman hyvin;)


HOT:

Teema-astiat miellyttävät silmääni kovasti. En tiedä miten muuten voin perustella, mutta ovat vaan kauniita ja sopivat hyvin arkeen ja miksei juhlaankin:)


Kartiolasit sävyissä kirkas ja hiekka ovat lemppareitani. Lasien pitää kuitenkin ehdottomasti olla sitä suurempaa kokoa, ne pienet lähinnä ärsyttävät, koska pitää kokoajan hakea lisää juomaa. Kartiolasit(kin) ovat hyvä esimerkki siitä, että yksinkertainen on kaunista.


Kivituikut ovat intohimoni. En voi sietää Indiskan yms. ylikoristeellisia peilinpaloilla koristeltuja sekasikiöitä, vaikka myönnettäköön, että johonkin sisustukseen nekin sopivat. Kivituikut ovat laadukkaita, kauniita värejä löytyy monta, ja nykyään myös kahta kokoa. Toistaiseksi pienet ovat suosikkejani, mutta yksi isokin toki löytyy (niin ja 15 pientä).



NOT:

Toikan linnut. Voi huoh... Olen sanaton. En ole suuri lintujen ystävä muutenkaan, mutta näitä en pysty kyllä kuvittelemaan muualle kuin mummolan vitriinin hyllyille. Jos saisin tällaisen mulkosilmän lahjaksi, olisi todella vaikea esittää iloista ja hymyillä.



No ne Mariskoolit. Nämä sopivat hyvin vanhainkotiin kettukarkkien tarjoiluastiaksi. Omaan kotiin en huolisi. Saimme näitä joskus lahjaksi, ja kun Nuti pudotti niistä yhden, tunsin suurta helpotusta. Silloin tajusin, että Mariskoolit eivät ole mun juttu. Toiset myin kirppiksellä kuudella eurolla kappale, ja sain huutoja kaveriltani, että olisi pitänyt pyytää niistä paljon enemmän. Rahallinen tappio ei kuitenkaan harmita, koska helpotus päästä eroon niistä oli niin suuri. En keksinyt näille ikinä mitään käyttöä ja vaikea keksiä vielä nykyäänkään. Koristeena oleminen ei riitä funktioksi, ja vaikeaa olla koriste, jos on noin ruma.

Tris-tuikkukupit. Jonkinlainen "halpa kopio" tai epämuodostunut Kivituikku. Ei vaan osu eikä uppoa.

5 kommenttia:

  1. Hehe, mä NIIN komppaan näitä! :D

    VastaaPoista
  2. Hehe..:)

    Makunsa toki kaikilla mutta..:D

    VastaaPoista
  3. hahaha, mä oon taas alkanu syttyä noille mariskooleille sen jälkeen kun mun sisko sisusti niilä niin hienosti ! :D nyt kerään ihan innoissani niitä k-marketin tarroja et saisin ostettua harmaat ja kirkkaat mini-mariskoolit -50% :D Sillein ihan tuikkukupeiks tai semmosiks, ei meillä oo niiden marimekon verhojen lisäks mitään tommosta muuta "perinteistä" :D

    VastaaPoista
  4. Ne minimariskoolit on paljon söpömpiä, ja varsinkin se musta ja vaal.pun on jopa ihan siedettävät ;) heh. Ei vaan, johonkin sisustukseen sopii tosi kauniisti, ei vaan oikeen meidän kotiin.

    VastaaPoista
  5. Ihana, että joku muukin inhoaa Mariskooleja.;)

    VastaaPoista