Minkä väriset UGGit ottaisin?

Olen päättänyt, että tänä talvena jalkani eivät palele. Minua on jo kauan houkuttanut UGGit, mutta hinta on aika muhkea. Nyt löysin nettikaupan, jossa UGGit näyttäisivät olevan postikuluineen n.110e. Lyhytvartiset saa vielä edullisemmin, mutta pitkän harkinnan jälkeen olen päätynyt pitkiin. Toivottavasti pitkät eivät sitten ole liian kuumat...

Nyt ongelmana on enää väri. Aluksi olin ehdottomasti mustien kannalla, se kun on värinä niin helppo. Nyt en halua enää mustia, vaan hiekanväriset houkuttaisivat. Minun käytössäni ne olisivat aika pian kuitenkin likasen ruskeanmustat, joten tällä hetkellä "järkevin" väri olisi varmasti suklaanruskea. Hmmm...vaikeeta :D

Minkä väriset UGGit sinä ottaisit?

Uusi perheenjäsen <3

Sain eilen illalla soiton, että pääsisinkö tänään hoitamaan kipeäksi tullutta serkkuani, kun hän ei tietenkään voinut mennä tarhaan. Nukuin eilen niin pitkään, että en saanut millään unta yöllä. Nukuin sitten parin tunnin yöunet ja lähdin torkkumaan serkkuni luokse. Katsoimme molemmat piirrettyjä koko päivän:)

Olimme sopineet ystäväni kanssa kirppisreissun täksi päiväksi aikoja sitten, joten en viitsinyt sitä alkaa peruuttelemaan lievän väsymyksen takia. Kirppikseltä löysinkin ihan kivoja juttuja, joten kannatti lähteä!

Hauskin löytö on esitelynä tässä:

Kaikki kaverit tietävät, että olemme poikaystäväni kanssa todellisia kissafaneja. Meillä on kaksi kisuliinia, ja olen jo kauan kerjännyt kolmatta. No, löysinpä sitten aivan mielettömän hellyyttävän otuksen kirppikseltä, ja oli pakko ottaa se kotiin 8 euron hinnasta huolimatta. Poikaystäväni vieläpä tykkää kaikesta tekniikasta, laitteista yms. joten pieni, terminaattori-leffasta karanneen näköinen kisuliini oli löytänyt uuden kodin!

Ostaessani en ollut varma toimiiko hän. Yllätys oli todella positiivinen kun pieni Nano lähti neljän patterin voimin taapertamaan kohti seinää, johon hän loppujen lopuksi urheasti törmäsi. Nano naukaisi surkeasti, mutta jatkoi matkaa entistä terhakkaammin. Nenästä painamalla kuului erilaisia miau-ääniä ja hänen silmänsä myös vilkkuivat oranssina. Välillä häntä hieman heilui.



Janne katsoi netistä ohjeita tällaiseen sirkuksen kummajaiseen. En meinannut uskoa silmiäni kun eräässä nettikaupassa robottokisun hinta uutena oli 109$, euroina siis vähän vähemmän, mutta kuitenkin aika paljon! Alkoi vähän tuntua ettei kahdeksan euron hinta ollutkaan niin paha. Ei pelkästään siksi, että Nanon ja hänen sisarusten ohjehinta on niin kallis, vaan myös sen takia, että Nanosta oli ollut ja varmasti tulee olemaan paljon iloa meille sekä tietysti kauhusta pörhisteleville ja hämmästeleville karvakisuille:)

Big Brother 2009

Täytyy myöntää, että olen aika koukussa Big Brotheriin. Olen saanut pitkiä katseita ja naurahduksia kavereiltani, kun olen kertonut asian, ja täytyy myöntää, että monelle Big Brother on vain "aivotonta viihdettä". Itselleni BB on tottakai hyvää viihdettä, mutta voin kertoa, että minua kiinnostaa ohjelma myös aidosti psykologisesta näkökulmasta.

Viime vuonna kävin yliopistolla AO3 nimisen kurssin, ja samaan aikaan BB oli menossa
telkkarissa. Kurssin aiheena oli ryhmäytyminen, ryhmän roolit, ryhmädynamiikka, ryhmä
ilmiönä yms. Opettajamme kehotti katsomaan BB:tä sillä silmällä, että miettisimme miten ja miksi roolit muodostuvat talossa niinkuin ne muodostuvat. Kurssilla oli kaksi kirjaa luettavana, joista toinen oli erityisen mielenkiintoinen. Voin suositella tätä kirjaa kaikille, ei pelkästään kasvatusalaa tai psykologiaa opiskeleville. Kirjan on kirjoittanut Christina Salmivalli ja nimi on Kaverien kanssa; Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys.

Harvoin tulemme ajatelleeksi kuinka monia rooleja meille yhteiskunnassa annetaan. Roolit voivat vaihdella keskenään todella paljon ja olla jopa ristiriitaisia. Joissakin ryhmissä olemme itsevarmoja kukkulan kuninkaita ja toisissa ryhmissä olemme epävarmoja ja meitä voimakkaammat ihmiset "jyräävät" meidät alleen vahvoilla mielipiteillään. Erilaisia rooleja muodostuu mm. koulussa, työpaikalla, kaveripiirissä, kotona, töissä, harrastusten parissa, yhteiskunnan jäsenenä - ja vaikka sitten BB-talossa.

. . .

Lopuksi vielä kerron omia havaintojani kilpailijoista. Mielipiteiden ei ole tarkoitus loukata ketään, ja en tosiaankaan esitä näitä absoluuttisina totuuksina.

Naiset:

Dana: Luultavasti ns. oikeassa elämässä räväkämpi, ollut talossa aika taka-alalla. Joko
oikea Dana ei ole vielä tullut esiin tai sitten sain esittelyvideon perusteella aivan väärän
kuvan. Etsii paikkaansa ryhmässä, tällä hetkellä ns. kaikkien kaveri.

Tuija: Päin vastoin kun Dana, yllätti "räväkkyydellään". Ulkonäön perusteella hiljainen
hissukka, mutta puhuu rivoja ja ryyppää kuin mies. Vaikuttaa kuitenkin älykkäältä, ja mielikuvat luokan hikarista ja bilemimmistä riitelevät keskenään.

Jelena: Muistuttaa viime vuoden Minnaa. Isot tissit ja räväkät jutut, älykkyys ei ainakaan
vielä ole päässyt loistamaan. Luonteeltaan vähän "poikatyttö".

Lotta: Porukan nuorin ja sen huomaa. Useimmat sivistyssanat ovat vieraita, ja muutenkaan
rooli söpönä pikku bimbona ei mielestäni ole ottanut tuulta alleen. Ehkä liian selvä rooli
päällä hassusta puhetavasta alkaen. Ei ole myöskään tehnyt talossa mitään, millä olisi
viihdearvoa. Veikkaan putoajaksi ensimmäisten joukossa.

Minna: Aika taka-alalle jäänyt, fiksun tuntuinen ns. tavallinen ihminen. Tykkää bilettää,
mutta osaa puhua vakavastikin. Liian tylsä BB-taloon, luulisin.

Kätlin: Aito ja oma itsensä. Eestin ja suomen sekoitusta on hauska kuunnella. Ainoita,
joka ei vedä selvää roolia. Luultavasti pääsee pitkälle, kuten Kadi edellisvuonna.

Terttu: Roolia ei tarvitse hakea, koska elämänkokemusta löytyy ja tiedostaa olevansa eri aaltopituudella "lasten" kanssa. Todellinen äitihahmo, mutta ei mikään tylsä pullanleipojamummo. Hyvä veto BB-tiimiltä ottaa Terttu sekoittamaan pakkaa. Persoonana erikoinen ja viihdyttävä, välillä myös rasittava.


Miehet:

Aso: Tottunut varmasti olemaan naisten ihailema, koska on kilpaillut Mister-kisoissa, mutta
BB-talossa saanut lähinnä pellen roolin. Mielipiteet ja käytös ovat provosoivia ja välillä lapsellisia, kuitenkin viihdyttävä persoona talossa.

Nino: Talossa on tänä vuonna monta homoa tai bi-seksuaalia. Selvästi ns. neitihomo, joka
puhuu naisellisesti ja vetää kilarit jos tulee paha mieli. Selvä porukan drama-queen. Tähän
asti vältytty riidoilta, mutta Nino alkaa varmasti ärsyttää jotakuta ennemmin tai myöhemmin.

Esa A: Todellinen outsideri, "Luokan väärinymmärretty nero". Mensan jäsen, jonka on todella
vaikea löytää kaltaistaan seuraa talossa. Luultavasti älykkään ja seurustelevan absolutistin
viihdearvo ei riitä kovinkaan pitkälle, mikä on sääli.

Ragnar: BB-Cheryllin ystävä ja myös muista tosi tv -ohjelmista tuttu. Yllättävän tylsä persoona talossa. Myös ns. kaikkien kaveri, jonka mielipiteet ovat tylsiä.

Sami: Talon renttumies. Varmasti vetää naisia puoleensa huumorintajullaan ja rentoudellaan ja
osaa bilettää pikkutunneille asti. Tulee toimeen hyvin myös miesten kanssa. Muistuttaa viime vuoden Johania. "Luokan suosittu poika".

Esa J: Fiksun oloinen perusjätkä, joka ei ole yhtä huomionkipeä kuin suurinosa. Ihmettelen
miksi on hakenut taloon. Tylsän oloinen toistaiseksi.

Sampo: En tiedä onko lintu vai kala, homo vai hetero (ilmeisesti bi). Etsii ehkä hieman
vielä itseään ja myös paikkaansa ryhmässä.

. . .

Tänään Big Brother talk show klo 21.00. Saa nähdä tapahtuuko illan lähetyksessä joitakin radikaaleja muutoksia:)

Taking it easy

Tulin juuri sauvakävelylenkiltä ja sen jälkeen iski ihan hirveä nälkä. Ajattelin esitellä lempiruokani, joka on fetasalaatti. Lasi punaviiniä vielä kaveriksi ja pari palaa patonkia niin herkuttelu voi alkaa!

Fetasalaatti on todella helppo tehdä. Monella on tapana laittaa jotain "extraa" salaattiin, tai jättää jotakin aineksia pois.

Tässä minun fetasalaattini:

- Arla Apetina Feta Snack (makuna valkosipuli ja oliivi)
- Jääsalaattia
- Kurkkua
- Tomaattia
- Oliiveja
- Punasipulia
- Suolaa&mustapippuria
- Herneen versoja (jos on)

Kaikki ainekset sekoitetaan keskenään - that's it!

. . .

Loppuilta meneekin BB:tä katsellessa. Kyllä, olin säälittävä ja tilasin BB 24/7 :D
Trendi, Anna ja Me Naisetkin odottavat lukemista, joten aika pitkälti sohvalla löhöillessä menee tämä ilta:)

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Outfit 27.8

Torstaina oli ihana päivä. Kaksi parasta ystävääni tuli syömään meille päivällä, ja toisella oli mukana hänen ihanat lapsensa. Vanhempi täytti jo 6 vuotta ja juhlittiin pikku-Julian synttäreitä samalla kertaa. Tämän jälkeen lähdin juuri Turkuun muuttaneen ystäväni kanssa cittariin ostamaan herkkuja ja tyttöjeniltajuomia ja myöhemmin seuraamme liittyi myös eräs ystäväni, jolla oli tylsää yksin kotona. Näin siis neljä ihanaa tytskyä torstaina!
Asuna minulla oli seuraavaa:

Paita - Gina Tricot Kengät - Dinsko Rannekoru - GT Sormus - Lindex Korvikset - Topshop Laukku - Friis&Company

Sain ihania tuliaisia Reetalta ja Evalta. Reeta toi kaksi pientä saippuaa sekä minikukkaron Thaimaasta ja Evalta sain Bulgarian tuliaisena simpukkakaula- ja rannekorun <3

Minä, Julia ja Julian uusi yksisarvinen poni, jonka ostin Tukholmasta. Samassa paketissa oli myös pieni pinkkihiuksinen tyttö, joka tosin katosi mystisesti jonnekin ekan tunnin aikana :D

I <3 my life (after all)

Olimme äsken Jannen (poikaystäväni) kanssa iltakävelyllä ja mietimme miten hyvin meillä asiat oikeastaan on. Itse olen, myönnettäköön, aika pessimisti ja valitan turhan usein pienistä asioista. Aloin oikein listaamaan, mitä ihania asioita elämässäni on, ja niitä löytyikin melko paljon. Näitä ovat mm:

Ihanat ystävät + maailman paras poikaystävä

Rakastan ystäviäni ja olen kiitollinen siitä, että minulla on paljon kavereita ja muutama todella läheinen ystävä. Olen siinä mielessä "vaativa" ystävä, että haluan ystäväni olevan minulle rehellinen ja täysin oma itsensä. Mitään kulisseja on turha pitää yllä, tai joutuu tyytymään siihen, että pidän henkilöä korkeintaan tuttavana. Annan itsestäni paljon, ja haluan että yhdessä voidaan nauraa ja itkeä sekä ilot että surut.

Sukulaiset

Isäni on minulle todella läheinen ja auttaa aina kun tarvitsen. Erotessani Jannesta vuonna 2007 isille pystyin itkemään pahan olon ja hän auttoi minua rahallisesti niin paljon kuin pystyi. Isi käy usein meillä syömässä ja on myös Jannen kanssa todella läheinen. Parempaa isää en voisi kuvitella. Äidin kanssa olemme vähän etäisimmissä, mutta hyvissä väleissä. Muutkin sukulaiseni ovat todella hyviä tyyppejä.

Opiskelu

Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 2005 ihan ok paperein. Hain vuonna 2006 opiskelemaan yliopistoon kahteen eri tiedekuntaan ja pääsin molempiin. Vaikka opiskelu on tuntunut puulta viime aikoina, minulla on kuitenkin hyvä itseluottamus mitä opiskeluun tulee. Nyt aloitan fysiikan sivuaineen mat.luonnontieteellisessä tiedekunnassa ja saattaa olla että lähden aika soitellen sotaan. Fysiikkaa olen lukenut viimeksi meinaan lukiossa. Silti uskon, että pystyn oppimaan asiat ja jos en niin so what! :)

Asunto

Itselleni on tärkeää, että koti on kauniin näköinen ja "toimiva". Muutimme vuoden vaihteessa nykyiseen asuntoomme ja olemme viihtyneet loistavasti. Myös asuntoalue on viihtyisä ja lähellä jokirantaa sekä melko lähellä keskustaa.

Kisut

Kaikki kaverini tietävät kuinka tärkeitä Nuti ja Puuma ovat minulle; vähän kuin karvaisia lapsia. Puuma on 12-vuotias ja ollut Jannella ennen kuin tapasimme, Nuti-vauva tuli taloon 2006 syksyllä. Molemmilla kissoilla on maailman ihanimmat luonteet ja Nuti on varmasti hassuin kissa ikinä! Nyt haluaisin kolmannen kissan, mutta se voisi olla liikaa, koska asumme kaksiossa. Myös minisian haluaisin jossain vaihessa.

. . .

Tässä oli ne asiat, jotka ensimmäisenä tuli mieleen. Pieniä kivoja asioita ovat mm. oma auto, liikunta, työpaikka yms. Ja vaikka aina kovasti valitan ulkonäöstäni ja "mikään ei ole hyvin", niin olen nykyään jo aika tyytyväinen siihen miltä näytän. Voisihan sitä paljon kamalammaltakin näyttää:) Mutta nämä ovat tietysti sellaisia pinnallisia juttuja, joilla ei loppujen lopuksi ole hirveästi tekemistä onnellisuuden kanssa.

Sitten joskus..

Tällainen hääpuku kelpaisi minulle :)

Monet tuttavat ja kaverit ovat menneet naimisiin vuoden sisällä. Facebookista olen nähnyt, että monen naispuolisen vanhan luokkakaverin sukunimi on muuttunut kesällä ja läheisten ystävien häissä olen tietysti itse ollut vieraana. Seuraavat häät ovat syyskuun lopulla, kun poikaystäväni opiskelukaveri menee naimisiin.

Olen hieman päässäni suunnitellut minkälaiset häät itse haluaisin sitten joskus. Tässä muutamia juttuja:

Vähän vieraita
Mieluummin kunnon bileet parhaille ystäville ja lähimmille sukulaisille, kuin "ihan hyvät" juhlat tutun tutun tutuille, budjetti on kuitenkin melko pieni.

Musiikkivalinnat
En tiedä haluaisinko perus häämusiikkeja. Pidämme poikaystäväni kanssa molemmat konemusiikista (mikä ei tässä tapauksessa tarkoita bassojumputus-settiä) ja mm. Tiestolla on kauniita biisejä, jotka pohjautuvat usein ns. klassikkobiiseihin. Lisäksi haluan hyvän livebändin/ artistin esiintymään.

Rento meininki
Perus kaavamaiset hääohjelmat eivät ole välttämättömiä. Mieluummin kuuntelen ystävien puheita ja muisteloita kuin joudun ryöstetyksi tai hiplailen miesten käsiä tunnistusleikissä.

Ruoka ja juoma
Koska häävieraita tulee olemaan melko vähän, pystymme tarjoamaan parasta. Paras ei tietystikään aina tarkoita kalleinta, mutta kyllä hyvät raaka-aineet maksavat. Alkoholia tulee olemaan tarjolla monessa muodossa, kuten tietysti myös alkoholittomia juomia. Hääkakun pitää olla ihana.

Pukeutuminen
Itse haluan unelmieni hääpuvun, oli se sitten vuokrattu tai oma. En ole valmis maksamaan puvusta kuitenkaan maltaita. Voin hyvin ostaa puvun käytettynä tai kuten mainittu, vuokrata sen. Vieraat saavat pukeutua niin kuin itse haluavat, ketään ei "katsota kieroon" jos ei ole varaa tai halua pukeutua juhlapukuun. Omassa kaveripiirissäni kuitenkin monet tykkäävät laittautua, joten tuskin on pelkoa että ketään edes kehtaisi tulla verkkareissa :D

Juhlapaikka
Vihkiminen tapahtuu ilman muuta kirkossa, sen jälkeen siirrymme johonkin mukavaan juhlapaikkaan. Olisi kivaa, jos paikka olisi hieman "latomainen" ja luontoa olisi ympärillä. Jatkot tulevat luultvasti olemaan huvilallamme Ruissalossa, jonne häävieraat saavat halutessaan jäädä yöksi. Seuraava päivä menee luultavasti myös juhliessa.

Häämatka
Häämatka saisi mielellään olla pitkä, ja voisi sisältää monta kohdetta. Maailmanympärimatka olisi hyvä vaihtoehto, koska emme luultavasti jaksaisi poikaystäväni kanssa makoilla samassa lomakohteessa paria viikkoa. Sopiva sekoitus löhö- ja kaupunkilomaa olisi ideaali.

. . .

Tässä vaiheessa voin paljastaa, että emme ole edes kihloissa, mutta olemme seurustelleet kahdeksan vuotta ja siihen mahtuu myös kihlaus sekä ero. Olemme siis olleet vuonna 2003-2007 kihloissa. Poikaystäväni on vihjaillut, että kihlat olisivat mahdolliset hyvinkin pian, kun hän toivottavasti saa koulutustaan vastaavaa työtä aineenopettajana. Tällä hetkellä gradu on jo sen verran pitkällä, että odotellaan. Söpöä, että hän haluaa mennä kihloihin vasta kun on tarpeeksi rahaa hankkia kunnon sormus:)

Tee-se-itse: Geelikynnet

Tilasin netistä geelikynsisetin, koska kyllästyin maksamaan huolloista 5oe/kerta. Lisäksi tykkään näpertämisestä, joten olen ollut ihan tyytyväinen ratkaisuun. Starter set maksoi postikuluineen 85e ja sisälsi kaiken tarvittavan. Kynsien tekeminen oli yllättävän helppoa, mutta saa nähdä kuinka kauan nämä pysyvät.

Aluksi tipit ovat hirveän pitkät. Itse halusin melko lyhyet kynnet, koska ne ovat käytännölliset. Tippejä piti siis lyhentää huomattavasti.

Viilatessa pölyä tuli paljon joten imurointi oli paikallaan. Tippien osia oli myös ympäri lattiaa.

Uunissa kynsiä pidettiin 2-3 minuuttia kerrallaan. Jos geeliä oli levinnyt kynsinauhojen päälle, ne saattoivat hieman kirvellä uunissa mutta ei pahasti.


Valmiit kynnet näyttävät Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, koska tein kynnet ekaa kertaa. Ensi kerralla tiedän tehdä muutamia juttuja toisin. Kynnet voi vielä lakata lopuksi, itse tein ranskalaisen manikyyrin.

Kylppäri

Char from the city -blogissa oli postaus Charin yksiön pienehköstä kylppäristä. En voi kuin ihailla, miten viihtyisän kylpyhuoneen Char oli saanut aikaan. Värit olivat selkeät ja yksityiskohdat tarkkaan mietitty. Huumoriakin löytyi hauskasta mutta tyylikkäästä suihkuverhosta.


Asuntomme ehdoton häpeäpilkku on kylpyhuone, joka on pieni ja aika aneemisen näköinen. Peilikaappi on osittain ruosteessa, mutta emme ole viitsineet ostaa uutta, koska asumme tässä vuokralla. Olen yrittänyt kohottaa kylppärin kasvoja hieman, mutta vielä olisi paljon muutettavaa. Rahaa en ole viitsinyt tuhlata kylppäriin hirveästi, koska en saa siitä kuitenkaan "täydellistä", laadukkaat pyyhkeet ja hyväntuoksuiset saippuat saavat riittää. Ja eihän sitä loppujen lopuksi kylppärissä tule hirveästi hengattua.



Alla olevassa kuvassa näkyvän vanhan puisen ja valkoiseksi maalatun pöydän löysimme roskalavalta. Minun piti hioa ja maalata se uudestaan, mutta laiskuus voitti ja pöytä päätyi kylppäriin sellaisenaan. Nyt olen alkanut jollakin kierolla tavalla jopa tykätä siitä, että pöytä on hieman "epäsiisti" ja viimeistelemätön. Maalia on lohkeillut ja myöskin valunut maalattaessa, mikä näkyy alla olevassa kuvassa.


Nyt pitäisi vielä hankkia jokin säilytyspaikka hiustuotteille, harjoille, vartalorasvoille yms, koska peilikaappi on täynnä. Luhta Homella on tosi kivan näkösiä valkoisia punottuja koreja (taitavat olla paperinarusta tehtyjä), täytyy varmaan mennä hankkimaan sellainen joku päivä:)

Syksy

Syksyllä on ihanaa vaan olla. Vaikka päivisin pitää käydä koululla ja hoitaa asioita, iltaisin saa kääriytyä vilttiin ja polttaa kynttilöitä, voi juoda lasillisen punaviiniä tai ison mukillisen minttuteetä, nauttia ystävien seurasta ja hyvistä sarjoista ja kirjoista. Syksy on pehmeä pudotus kylmään ja värittömään talveen.

Stokis

Tukholman matka meni kivasti. Ostin vähän mutta laadukasta, mikä on todella harvinaista minulle :D Huomattava osa matkakassasta meni myös syömiseen ja juomiseen (possu mikä possu), Gamla Stanin turistiraflat eivät ole halvimmasta päästä ja onnistuimme varmaan tietämättämme juomaan Södermalmilla Tukholman kalleimmat siiderit, vai maksaako 0.33 Päärynä sidu n.6.5e yleisesti Stokiksessa. Ainakin näin turkulaisena hinta tuntui isolta, voi olla että Helsingissä tuo olisi ihan normihinta.

Ihastuin kovasti REF-nimiseen hiustenhoitosarjaan Tukholmassa. Sarjan kuivashampoo hakkaa TIGIn vastaavan mennen tullen, varsinkin kun itselläni aivan täysi pullo Rockaholicia tyhjeni itsestään, murrr. Myös REF:n Dry fiber gel (kuivakuitugeeli?) on todella hyvää ainetta ja ihanan tuoksuista.

Tiger Of Swedenillä on ihania ja laadukkaita vaatteita ja päädyinkin ostamaan yhden jakun. Kyseinen takki on söpö vaaleanpunainen ilmestys, mutta muotokieli ja istuvuus kertoo kuitenkin, että vaate on tehty aikuiselle naiselle, karkkiväristään huolimatta. Käytin vaaleanpunaista lähes joka sävyissä ihanina teinivuosina, ja normaalisti kiertäisin tämän väriset vaatteet kaukaa. Nyt oli kuitenkin pakko tehdä poikkeus sääntöön! :D

Voi olla, että kuvia ostoksista on tulossa jossakin vaiheessa tai jossakin yhteydessä, mutta nyt olen sen verran laiska, että päädyn laittamaan vain yhden tylsän kuvan Tukholmasta, jota olen muokkaillut rankalla kädellä. Tämän kuvasarjan tarkoituksena on näyttää, kuinka paljon kuvan tunnelma muuttuu eri väreillä ja eri korostuksilla. Oma lempparini on dramaattinen tummanseepian sävyinen muokkaus.

Tatskoja, läväreitä ja niin monia mielipiteitä.

Keskustelu Anna 23v ja Julia 6v:

"Anna mitä sulla on jalassa?"
"Missä??"
"Siis toi kuva.."
"Jaaaa..Se on tatuointi. Anna otti tollasen kuvan."
"Aijjaa.. Eikö siellä muka ollut mitään muita kuvia??"



Minulla on aina ollut hieman ristiriitainen suhde lävistyksiin. Olisin halunnut korvikset alle 10-vuotiaana, mutta en saanut ottaa niitä. Lopulta isäni kyllästyi jankuttamiseen ja antoi luvan mennä rei'ittämään korvalehdet. Olin silloin noin 12-vuotias. Yllättäen en kiljunutkaan riemusta, vaan totesin, että en ehkä kuitenkaan halua. Pelkäsin auttamatta kipua ja myönnettäköön, että kapinointi oli ollut hauskin osa prosessia; nyt kun minulla oli lupa, ei asia enää kiehtonutkaan niin paljon.

Ensimmäiset korvakoruni otin 17-vuotiaana, aivan täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Onnekseni korvakorujen laittaminen ei sattunut ja menin melko pian otattamaan toiset reijät korviini. Jossakin vaiheessa ihastuin ns. madonna-lävistykseen. Mietin, että toisin kuin sonnimaiset nenärenkaat tai liian poikamaiset rautapallot, pieni hopeinen kauneuspilkku voisi näyttää ihan kivalta. Otin sen samana kesänä, kun kuulin pääseväni opiskelemaan luokanopettajaksi. Aluksi mietin lävistyksen sopivuutta "siveälle kansankynttilälle" mutta nähdessäni kuinka rentoa porukkaa opettajaksi opiskelee, tiesin huoleni turhaksi. Tietysti muutamat poikkeukset matkan varrella ovat vahvistaneet säännön.

Olen tullut siihen tulokseen, että se pieni kipu ja jännitys kuuluu osana lävistyksen viehätykseen, ihan niinkuin perhoset vatsassa ennen tärkeän esitelmän tai puheen pitämistä. Näin on tietysti myös tatuoinnin kanssa. Otin ensimmäisen tatuointini vasta helmikuussa, vaikka olin salaa -tai vähemmän salaa- haaveillut siitä jo monta vuotta. Lävistyskuume on nyt hieman laantunut, mutta uutta tatuointia on suunniteltu monet kerrat - ja aina vastassa on valinnan vaikeus ja liian syvällinen pohtiminen; "Näyttäisikö tuleva tatuointi hääpuvun kanssa rumalta?" "Mitä ajattelisin tästä kuvasta monen vuosikymmenen päästä?". Pitäisi varmasti jättää taas vaihteeksi liika ajattelu muille ja tarttua hetkeen.

Tässä kuva tatuoinnistani..



..ja tässä lävistys:

Rainy days never say goodbye..

Rainy days never say goodbye
To desire when we are together
Rainy days growing in your eyes
Tell me where's my way

Stockholm

Lähdemme poikaystäväni kanssa torstaina pitkäksi viikonlopuksi Tukholmaan. Poikaystäväni äiti asuu siellä, joten majoituksesta ei tarvitse huolehtia. Ruoan varmasti saamme myös ilmaiseksi, mutta ainakin pari kertaa pitää käydä testaamassa Tukholman ravintolatarjontaa.

Olin vuonna 2003 kesätöissä Tukholmassa, joten paikkana Tukholman keskusta on tuttu. Nyt olisi tarkoitus laajentaa tuntemusta ainakin Södermalmille asti, jossa toki olen pyörinyt muutaman kerran pikaisesti.

Tukholmassa on ihania kauppakeskuksia, sympaattisia pieniä putiikkeja (varsinkin Gamla Stanissa) ja kirpputorit ja vintage-liikkeetkin ovat ihan eri luokkaa kuin täällä Turussa. Sisustusliikkeitä on todella paljon ja niistä saa vähän erilaisia juttuja kuin täällä Suomessa on tottunut näkemään.

Tukholmassa käydessä on pakko pistäytyä ainakin Topshopissa, Åhlensilla, Gallerianissa, PUBissa, NK:lla ja LUSHissa haistelemassa saippuoita päänsärkyyn asti. Myös ns. erikois HM:t ovat mukavaa vaihtelua, jotkut Hennesit ovat siis erikoistuneet esimerkiksi alusvaatteisiin tai asusteisiin ja meikkeihin. Metromatkamme varrella sijaitsee lähiö nimeltä Skärholmen, ja siellä on myös kiva kauppakeskus, kaikki lempparikaupat saman katon alla, myös Åhlens pienessä koossa. Stureplanilla, keskustassa Norrmalmin lähellä, on kiva käydä siiderillä ja katsastamassa miten Tukholman varakkaat bilettävät ja pukeutuvat.

Tukholman ostoslista:

-Ihanat verhot tai verhokangas
-TIGIä PUBin alakerran kampaamokaupasta (edulliset hinnat ja hyvä valikoima)
-Asu poikaystävän kaverin häihin, jotka on syyskuussa
-Jotain kivaa piristystä alkavaan syksyyn

Saa nähdä mitä tarttuu mukaan! :)

Sisustusunelmia

Olen asunut viimeisen viiden vuoden aikana neljässä asunnossa. Kaikki ovat sijainneet Turun keskustassa tai lähellä sitä. Muuten asunnot ovatkin sitten olleet täysin erilaisia; koko on vaihdellut 26 neliöstä 50 neliöön ja kunnoltaan ja tyyliltään asunnot ovat myöskin olleet lähes toistensa vastakohtia. Haaveenani olisi muuttaa joskus loft-asuntoon, joita täältä Turusta löytyykin ihan kiitettävästi. Hinnoista ei sitten kannatakaan puhua... Nyt asun kivassa ja juuri rempatussa 46m2 asunnossa poikaystäväni ja kahden kisuliinin kanssa. Tummat laminaattilattiat, kauniit harmaaksi maalatut seinät, valoisuus, lasitettu parveke, avokeittiö kaikilla mausteilla ja hyvä sijainti saivat meidät vakuuttuneeksi siitä, että tämä on tarkoitettu juuri meille, suolaisesta vuokrasta huolimatta.

Tässä muutamia kuvia nykyisestä kodistamme...







...ja tässä siitä unelmien loft-asunnosta:




loft-kuvat täältä

Blogikuume iski taas.

Aloittelin ensimmäistä blogiani noin vuosi sitten. Kirjoittelin aktiivisesti parisen kuukautta, jonka jälkeen blogi jäi, ja monen kuukauden päästä tuntui hölmöltä jatkaa - eihän minulla ollut mitään kovin tähdelistä sanottavaakaan. Nyt otan uudenlaisen asenteen bloggaamiseen. En koe mitään paineita päivittää blogia kerran päivässä tai edes viikottain. Kirjoitan silloin kun siltä tuntuu :) Tervetuloa mukaan!