lauantai 13. maaliskuuta 2010

Opiskelu OKL:ssä

Miten sinne pääsee? Itse hain Turun OKL:ään vuonna 2006, ja olin siitä onnekas, että pääsin ensimmäisellä yrittämällä. Hain varmuuden vuoksi myös toiseen tiedekuntaan, sillä olin kuullut, että monien hakijoiden joukosta luokanopettajankoulutukseen on äärettömän vaikea päästä. Tähän minulla olisi ehkä pieni sananen sanottavana.

Olen aina ollut ns. hyvä koulussa, mutta en ikinä rumasti sanottuna hikari. Koulu on mennyt omalla painollaan, kunhan ennen kokeita on jaksanut lukea kunnolla. En tiedä, minkä tasoisia lukuisat muut hakijat ovat, mutta omasta mielestäni pääsykoe oli helppo. Tähän väliin täytyy huomauttaa, että hain OKL:ään ennen ns. vakavakoetta, joten pääsykoeprosessi ei ole nykyään enää aivan samanlainen. Uskoisin, että samoja ominaisuuksia kuitenkin haetaan yhä tulevilta luokanopettajilta.



Pääsykoekirjana toimi minun hakuvuonnani Johdatus kasvatustieteisiin, joka oli tylsää luettavaa, mutta ihan hallittava kokonaisuus kuitenkin; suomeksi ja alle 300 sivua. Kirjatentin lisäksi pääsykoe muodostui ryhmätilanteesta, matemaattisesta osiosta, sekä äidinkielen osiosta. Kun jälkeenpäin kysyin pisteet, olin saanut matematiikasta ja äidinkielestä lähes täydet pisteet, kirjatentistä 9/15p ja ryhmätilanteesta 7/15p. Maksimi pistemäärä oli siis 60 pistettä ja opiskelemaan pääsi tuona vuonna 36.5 pisteellä. Itse sain muistaakseni vähän päälle 40 pistettä. Ryhmätilanne oli ehdottomasti stressaavin ja vaikein osuus itselleni. En oikein tiedä mitä he hakevat, sillä itse esitin mielestäni asiallisesti mielipiteitä, en ollut kokoajan äänessä, mutta en hiljaakaan. Mitään järkevää sanottavaa minulla ei kuitenkaan ollut, kun jännitti niin kovasti, joten ehkä pieni teennäisyys paistoi läpi :D

Mutta palataanpa nykyaikaan. Tässä ote Helsingin yliopiston sivuilta VAKAVA-kokeesta:

Kirjallinen VAKAVA-koe toteutetaan kaikissa verkostoon osallistuvissa yliopistoissa samanaikaisesti tiistaina 11.5.2010 klo 13-15.

VAKAVA-kokeen perusteella arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. Kokeesta saatava pistemäärä otetaan huomioon kaikissa niissä VAKAVAan osallistuvissa koulutuksissa, joihin on hakenut.
Hakija voi valita, missä seuraavista yksiköistä osallistuu VAKAVA-kokeeseen:
  • Helsinki
  • Joensuu
  • Jyväskylä
  • Kajaani
  • Oulu
  • Rauma
  • Rovaniemi
  • Savonlinna
  • Tampere
  • Turku
VAKAVA-kokeen aineisto julkaistaa näillä verkkosivuilla perjantaina 26.3.2010 pdf-tiedostona.
Aineiston lukemiseen ja tulostamiseen tarvitaan Adoben Reader-ohjelma tai jokin muu pdf-tiedostoja avaava ohjelma. Useimmista tietokoneista tämä ohjelma nykyisin löytyy valmiina, mutta sen voi tarvittaessa asentaa koneeseen imaiseksi Adoben verkkosivuilta.

Pääsykoeaineisto on saatavissa myös kirjana:
Tuuli Asunmaa & Pekka Räihä (toim.) Samalta viivalta 4 - Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto 2010. Opetus 2000. PS-kustannus 2010. ISBN 978-952-451-447-7. Hinta 31 euroa.



Se hakemisesta. Millaista itse opiskelu OKL:ssä sitten on? Sanotaan näin, että akateemista vapautta ainakin on aika vähän. Useat luennotkin ovat pakollisia, puhumattakaan demoista, eli harjoituksista. Joillekin se sopii, toisille ei. Itse teen sen verran paljon keikkaa Helsingissä, että olen monta kertaa ollut aivan pulassa poissaolojen takia. Itseasiassa monet kurssit ovat jääneet roikkumaan muutaman korvattavan poissaolon takia, ja se tietysti harmittaa. OKL:ssä kutsutaan monialaisiksi opinnoiksi opetettavia oppiaineita, joita luokanopettajalle ovat kaikki alakoulun oppiaineet musiikista matematiikkaan ja uskonnosta tekstiilityöhön. Itselläni ovat tökkineet pahasti mm. musiikki sekä tekstiili- ja tekninentyö. En vaan osaa. Tai jaksa osata. Nuottien opettelu on vienyt enemmän aikaa ja voimavaroja kuin kaikki OKL:n lukuaineet yhteensä. Siltä ainakin tuntuu. 

Itse kasvatustieteen opintoja on aika vähän (25op), ja ne ovat melko helppoja. Oman osuutensa tutkinnosta muodostavat harjoittelut Normaalikoulussa, joita on kolme-neljä koko opiskeluaikana. Itse olen suorittanut kaksi harjoittelua, joista toinen oli ehdottomasti miellyttävämpi kuin toinen. Jälkimmäisessä harjoittelussa kemiat ohjaavan opettajan kanssa eivät varsinaisesti kohdanneet ja tulipa sitä itsekin lähdettyä itkien pois koulusta muutamaan otteeseen. No, en onneksi ollut ainoa, kyseinen opettaja on simputtanut harjoittelijoita ennenkin, ja jotkut ovat ruvenneet itkemään jopa luokan edessä. Hauskaa? Muutenkin on mielestäni vaikeampi opettaa kun joku kokoajan kyylää tekemisiäni luokan perältä. Kun olen ollut sijaisena, jossa kukaan toinen opettaja ei ole siis ollut tarkkailemassa, on opetustilanne ollut paljon rennompi.

Mainittakoon vielä pieni sananen niistä virallisista tutkielmista, eli proseminaarityöstä (tunnetaan myös nimellä kandi) sekä pro gradu -tutkielmasta. Voi huoh. Itse teen vasta ensimmäistä ja siinäkin tuntuu olevan työmaata kerrakseen, varsinkin kun ramppaan viikonloput ympäri Suomea messuilla ja viikot täyttyvät myös kiitettävästi kaikesta muusta kuin kouluun liittyvistä jutuista (esim. eläinsuojelutyöstä ja rakkailla kirppiksillä kiertelystä;). On tietysti oma valinta haluaako opiskella 24/7 vai elää siinä välissä, mutta itselleni on alusta asti ollut selvää, että opiskelu on sivuseikka ja oma hyvinvointi, ystävien tapaaminen sekä mielekkäiden töiden tekeminen ja eläminen pääasia. 



Mites ne bileet sitten? Ja ne tyypit? Itse jaksoin ensimmäisenä opiskeluvuotena käydä ainejärjestön bileissä ihan kiitettävästi, mutta viime aikoina en ole enää jaksanut (wanha ja wäsynyt). Ehkä osasyynä on myös se, että minulla ei varsinaisesti ole kavereita OKL:ssä, hyvänpäiväntuttuja tietysti, mutta ei sellaisia, joiden kanssa lähtisi kahville muuten vaan. Tuntuu ettei aika ja kiinnostus puolin ja toisin ole riittänyt pitämään yhteyttä. Ihmiset OKL:ssä ovat kyllä mukavia ja aika jalat maassa -tyyppejä, joten kai sieltä voisi elinikäisiä ystäviä ja kollegoitakin löytää hyvällä tuurilla. Sitten siellä on kyllä myös niitä pilkunviilaajia ja kuuden ällän ylioppilaita, mutta onneksi aika vähän. Tällaisten tyyppien kanssa itse olen ottanut yhteen aika kivasti ekan vuoden aikana, mutta ei siitä sen enempää. Jos jollekin opiskelu ei ole pelkästään elämä vaan myös elämänkatsomus niin mitäs minä siihen lisäämään. Kaikki tilanteet valitettavasti esimerkiksi luokassa eivät mene niinkuin kirjoissa sanotaan, joten tilannetajua ja tietynlaista huumoria tarvitaan myös. 

Niin joo, ja se työ ei ole niin ruusuilla tanssimista kuin joku allekirjoittanutkin olisi voinut kuvitella. Työmäärä ja vastuu on palkkaan nähden kohtuuton. Mutta työ on mielekästä, mitä ainakin itse pidän tärkeänä työssä jaksamisen kannalta.

Toivottavasti tästä postauksesta oli jotakin hyötyä tai se herätti edes jotakin ajatuksia. 
Saa ja pitää kysyä jos jokin asia kuitenkin jäi vielä mietityttämään! :)

Tsemppiä kaikille OKL:ään pyrkiville ja jo valmistuneille opettajille hirmuisesti jaksamista!



9 kommenttia:

  1. Itse hain pari kertaa okl:n, minulla oli työkokemusta ja realisitinen näkemys opettajantyöstä, enkä päässyt opiskelemaan. Että ilmeisesti opoettajiksi halutaan sinisilmäisiä ja kyläkoulujen tulevaisuuteen uskovia ihmisiä, ainakin Joensuussa. Ryhmätilanne on järkyttävä ja haastattelussa taas kaikki riippuu siitä, miellyttääkö kasvosi haastattelijoita vai ei.

    Onneksi oma alani on hyvinkin tuota sivuava ja meillä on sitä akateemista vapautta, minkä takia en enää opettajaksi haekaan. En osaisi sopeutua jatkuvaan yliopiston penkin kuluttamiseen, kun olen kerran "huonoille tavoille" oppinut : D

    VAKAVA kokeessa haetaan nippelitietojen osaamista. Tätä taitoahan ei yliopistossa tarvita, että lähinnä koe palvelee tarkastajia : P

    Mutta tosi paljon tsemppiä kaikille, jotka tuohon hakurumbaan meinaavan lähteä!!

    VastaaPoista
  2. Osat tästä tekstistä oli aivan kun mun suusta! Meillä on nyt tällä hetkellä teknistä- ja tekstiilityötä ja oon suoraansanottuna aivan kusessa niiden kanssa :D Lisäski on pianonsoittoa, joka on myös jostain aika syvältä. Ei vaan kiinnosta!

    Lisäksi oon huomannut jo puolen vuoden jälkeen, ketä on niitä "pilkuviilaajia ja kuuden ällän ylioppilaita".. Tekisi mieli mennä välillä avautumaan heille ja kertoa ettei kaikkea tarvitse aina ottaa niin vakavasti ;)

    VastaaPoista
  3. Olet mahtava! :D Toteutit postauksen näin äkkiä. *rutistus* Ja kyllä, tästä oli iloa. Näkökulmasi oli mielenkiintoinen.
    Nykyinen hakuprosessi on kyllä ihan mielenkiintoinen.. olen itsekin miettinyt tuota ryhmätilannetta ja sitä, miten tulen siinä pärjäämään juuri jännittämisen takia. Hiljaa kun ei kannata olla, mutta entäs jos järkevimmät mielipiteet jäävät vellomaan jonnekin tajunnan alapuolelle? :D
    Jalat maassa- tyyppiset ihmiset kuulostavat hyviltä. En ole kuuden ällän tyttö enkä hakemassa opettajaksi päästäkseni pätemään koulumaailmaan onnellisiksi tulevaisuuden vuosiksi.. :P Mutta kutsumus se silti on. Nuottien opettelu ei ole onneksi ongelma kun soitan pianoa innokkaasti, mut täytyy sanoa että tekstiilityö vois aiheuttaa harmaita hiuksia. Olin aina opettajien kauhu, ku en vasurina oppinut mitään oikein. :DD

    Sekin on jännä kui paljon pääsykriteerit vaihtelevat paikkakunnittain. Turussa on tänä vuonna matemaattista/luonnontieteellistä ajattelua testaava koe, joka ilmeisesti on perus fyssaa/kemmaa/matikkaa. Toisaalta taas Jyväskylässä painotetaan ATAT-testiä, Joensuussa huomioidaan myös ylppäritulokset.. Painotukset vaihtelevat, mikä on toisaalta tosi hyvä, mutta epätietoisen hakijan kannalta ei-niin-hyvä!

    VastaaPoista
  4. Saraseeni: Alasi kuulostaa mielenkiintoiselta ja voin sanoa, että nimenomaan sellaisia hiljaisia ja kilttejä kympin tyttöjä tuonne OKL:ään halutaan. Mitäs sitten kun pitäisi pitää kuria ja saavuttaa jonkinlainen auktoriteetti luokassa? No mennään nurkan taakse itkemään tietysti kun oppilaat kiusaa, eivätkä olekaan niin ihania kullannuppuja kuin ruusuisissa kuvitelmissa. Tosi elämässä oppilaat osaavat olla tosi julmia ja onpa opiskelutovereitani jopa huoriteltu.. Jep, näin alakoulussa nykyään.

    Itse saatan vaihtaa kandin jälkeen yleiseen kasvatustieteeseen, mutta se on vielä vähän auki. Kaikki muu kasvatuksen parissa tapahtuva työskentely kiinnostaisi enemmän tällä hetkellä kuin open duunit. Mutta mun mieli ehtii muuttua ennen kandin valmistumista varmaan sata kertaa että.. :D

    Jenna: Älä muuta sano. Vaikka olisi täydellinen aineenhallinta niin se ei riitä hyvän opettajan kriteeriksi. harva enää nykyään pimputtaa pianoa luokassa aamunavauksen yhteydessä. Myös käsityöt voisi korvata jollain lukuaineella jos multa kysytään..:P

    Allegra: Voi että kuinka kivaa jos tästä oli hyötyä! :) Muistathan kysyä jos mikään jäi askarruttamaan! Nuo painotukset on tosiaan eri kaupungeissa erilaiset. Itse olen tyytyväinen, että Turussa on yleisesti aika luonnontiede-myöntenen meininki (johtuneekohan siitä että laitoksen johtaja itse opettaa matikkaa, fysiikka ja kemiaa?;) en olisi ikinä päässyt sisälle jos pääsykokeissa olisi pitänyt esiintyä jotenkin "luovasti" (esim. laulu/pianonsoitto/näytelmä). Kuulemma myös tällaisia osioita on jossain kaupungissa joskus ollut :O

    VastaaPoista
  5. Juuri tuota auktoriteetti asiaa minäkin olen pohtinut! Miten ihmeessä kestää sen, että lapset huutaa kuin viimeistä päivää, tekevät omiaan, haistattelvat, eivätkä usko kirveelläkään? Itse olin vuoden harjoittelijana koulussa ja vaikka tykkäsin valtavan paljon, niin kyllä välillä piti oikeasti miettiä, että mitä niitten muksujen kanssa oikeasti pitäisi tehdä. Ja jaksaisiko sitä samaa seuraavat 50 vuotta?

    Kasvatustieteen tieteenala opinnot ovat ainakin omaan mieleeni olleet : ) On mahtavan paljon vapautta esim. sivuaine opintojen suhteen!

    VastaaPoista
  6. Minun kaverini opiskelee Hämeenlinna OKL:ssä kuvispainotteiseksi luokan opettajaksi ja on tykännyt kuulemma tosi paljon. Mutta kuulemma tuo Hml:n OKL on hieman erilainen kuin muut, kun on niin pieni verrattuina muihin.

    Itse en koskaan voisi kuvitella itseäni opettajaksi. Ei, ei riitä luonne eikä kiinnostus :D

    VastaaPoista
  7. Saraseeni: Älä muuta sano... Nykyäänhän opettjat käyvät ahkerasti jopa kauneusleikkaukissa kun oppilaat loukkaavat niin pahasti. Joku roti pitäisi olla sentään. Onneksi itse olen saanut oppilailta aina vain positiivista palautetta ja kerran jopa yksi tokaluokkalainen sanoi että "ope sä näytät ihan prinsessalta". Mutta voin kuvitella, että varsinkin yläkouluikäisten kommentit voivat olla jo tosi ilkeitä ja satuttavia, jos ne osuvat ja uppoavat:/

    Ja onhan siinä opettamisessa kauhea vastuu. Mitä jos kokonainen luokka ei opi lukemaan ollessasi opettajana tai muuta mukavaa.. Tuntuu, että kyllä sen pari tonnia pystyy helpommallakin tienaamaan...

    Laura: Upeaa, että ystäväsi viihtyy hyvin. Siinä on ainakin uravalinta osunut oikeaan! :) Tuollaisessa pienemmässä laitoksessa voisi olla mukavampi opiskella, kun me-henki olisi ehkä parempi ja kaikki eivät olisi niin "puolituttuja".

    VastaaPoista
  8. Yläkoulun maikkana sitä auktoriteettia nimenomaan tarvitseekin! Sinänsä siis hullua, että valintoihin tosiaan ei vaikuta välttämättä itse persoonan vahvuus ja kommunikaatiokyky. Aika usein ns. hyväpuhuja-tyypit saavat melko näppärästi luokan haltuunsa käänyämällä oikeat asiat huumoriksi ja osaamalla suhtautua oikein mahdolliseen haukkumiseen. Mä kyllä ymmärrän niitä opettajia, jotka pahoittavat mielensä tai ainakin väsyvät jossain vaiheessa haukutuksi tulemiseen. Sellaista henkistä vahvuusvalmennusta oiskin ehkä hyvä olla OKL:ssä. :D Hah! Mut luokanopettajillakaan ei kyllä riitä pelkkä hymyhuulessa-asenne aina.

    Hämeenlinnan OKL olisi itseäni muuten lähin. Mä vaan mittailen vähän sen mukaan että minne kannattaa ja ei kannattaa hakea. Hämeenlinnan OKL on ainoa miettimäni mesta, jossa saa lisäpisteitä yo-matikasta (pitkästä ja lyhyestä), eikä niitä pisteitä voi kompensoida. Vaan eihän se hakueste sinänsä ole - en siis kirjottanut matikkaa laisinkaan, hölmöä näin jälkikäteen mutta kun böah. :D

    Kiitos taas kerran ystävällisyydestäsi kommenttiboksissakin. :) Se on oikeasti tärkeää, nykyään kun saattaa hyvinkin saada ovea naamaan monesta paikkaa, josta kyselee kokemuksia tai helppiä. Joten tusen tack ;)

    VastaaPoista
  9. Allegra: Se on totta, että itsevarmat ja verbaalisesti lahjakkaat opettajat saavat luokan ns. kuriin paljon helpommin. Jos oppilaat aistivat opettajassa epävarmuutta ja jännittämistä, on melko todennäköistä, että joku älypää alkaa "testailemaan" opettajaa ja on mielissään kun saa open epämukavaan tilanteeseen ja ehkä jopa menettämään malttinsa.

    Voi harmi, että just sitten HML:ssä saa lisäpisteitä matikasta, mutta yrittänyttä ei laiteta! ;) Ja mikäli oikein ymmärsin VAKAVA-koe on sama kaikkiin eri kaupunkien laitoksiin ja pitää vaan laittaa järjestykseen mihin haluaa ensisijaisesti. Taktisesti voisi laittaa jonkun helpommin päästävän yhdeksi vaihtoehdoksi;) Ja sikäli mikäli Turkuun päätät hakea niin ei muuta kuin tervetuloa!! :)

    VastaaPoista