torstai 14. lokakuuta 2010

Retroa? Meille?!

Hahaa, sain kuin sainkin tahtoni läpi!

No. Bongasin kaatopaikalta tosi makeat vanhat, punaiset pukukaapit. Ne olivat tietysti parhaat päivänsä jo nähneet ja ulkona ollessaan ruostuneet vielä lisää. Tämä ei kuitenkaan vähentänyt ihastustani niihin, päinvastoin. Ja se, miten jouduimme kaatopaikalle, onkin ihan oma tarinansa:D

Sanoin Jannelle, että vaikka sinänsä emme ole retroihmisiä, haluaisin kotiuttaa nuo yksinäiset, urheasti palvelleet ja elämän hylkäämät kaapit. Janne sanoi että ei. Ei käy, ei tule kuuloonkaan. Ei meillä ole paikkaa niille, eivätkä ne meidän tyyliin istu. Ei ja ei. Kysyin kaatopaikan työntekijältä, mitä kaapit maksaisivat jos ja kun ne haluaisin itselleni. Hän sanoi, että ilmaiseksi niitä ei voi antaa, mutta jos nyt kympin tai viisitoista heittäisin niin kaapit olisivat minun. Lähdimme kotiin ilman kaappeja. Eivät ne autoon olisi mahtuneet, ja Jannekin vaikutti edelleen nihkeältä. Se siitä sitten.

Koska olen todella veemäinen lujatahtoinen ihminen, kysyin ystävältäni, voisikohan hän mahdollisesti laitata pakettiautoaan. Hän suostui samantien. Nyt piti enää kääntää Jannen pää. Armottoman väsyttämisen Pienen keskustelun jälkeen Janne antoi pukukaapeille mahdollisuuden. Voisihan ne aina viedä takaisin, jos ne niin hirveältä näyttäisivät.

 Aamiaiseni: ruispuuroa ja maitoa, nam!

Nyt kaapit ovat makuuhuoneessamme, ja nauroimme eilen molemmat, kuinka hyvin ne sinne sopivat. Modernit ja selkeälinjaiset Ikea-tavarat tarvitsivat juurikin jotain rosoista ja elämää nähnyttä viereensä. Nyt ne korostavat toinen toistensa parhaita puolia. Mitä tästä opimme? Joskus täytyy vaan think outside of the box, ja antaa päättömältä kuulostaville ideoille tilaa. Tällä hetkellä suunnittelemme valomainoksen tapaista juttua seinälle, ja Janne on aivan innoissaan. Ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, että koti on oman näköinen, ei suora kopio sisustuslehdestä!






Alemmassa kuvassa näkyy hieman tämänhetkistä tapettia, yök. Mummotapetit saavat väistyä ja tilalle tulee luultavasti harmaata maalia. Ylemmän kuvan rosoinen pinta sopisi makkariin kuin nenä silmään...tai jotain! ;) Kuvan retrolamppu on vanha kirppislöytö.

Miltäs näyttää? Iskeekö retrotyyli ollenkaan?
Parempia kuvia laitan sisustuksen edistyessä..:)

5 kommenttia:

  1. Tuollaiset kaapit on nimenomaan sitä jotain. Ei kaiken pidä olla uutta, kiiltävää ja kallista. Tykkään aivan törkeästi!

    VastaaPoista
  2. Comments: Voi kiitos ihana!! Meillä on kyllä tosi samanlanen (eli hyvä) maku!;) Sitä jotain olen etsinyt jo kauan ja enpä olisi uskonut että se löytyy kaatikselta:D

    VastaaPoista
  3. Ihanat! Mutta hei,kerro vähän noista kuvista?! :D Miksi ei voi ottaa semmosta kuvaa,josta näkee kunnolla,kun nurkka ja sitten vähän pintaa.. höh :C

    VastaaPoista
  4. Joo kuvaa kokonaisuudesta olis kiva nähdä :)

    VastaaPoista
  5. Anonyymi: Kiitos kommentistasi <3 Syynä on se, että makkarin muu sisustus on aivan perseestä tällä hetkellä :D Tiedän, että pelkkien yksityiskohten esittely on tylsää, ja itsekin haluisin aina nähdä kokonaisuuden. Aivan varmasti ajan kanssa on tulossa joka huoneesta esittely kokonaisuudessaan:)

    Timangy: Tulossa on! Tällä hetkellä vaan makkari on aika kauhea, mm. petivaatteet, tapetti (likainen vieläpä osittain) ja muu sisustus ei sovi yhtään yhteen..:/ Tietty kaapeista ois voinut näyttää enemmän, siinä vaan näkyi tyhmästi kaikki muutkin epäkohdat :D

    VastaaPoista